Jälleen uutta nimeä sivun musiikki-osastolle kun Moggi lisäillään listoille. Tällä kertaa uuden artistin esittely haastattelun muodossa Asema Pubin hämyisistä nurkista.
Mistä ja milloin lähti innostus musiikin tekemiseen?
2002, se tuli aika moninaisesti eri ovista, tietyt räppi- ja numetal-biisit vaikutti siihen. Ehkä enemmänki suomalainen räppi on ollu meikälle se juttu, mut on kans jotaki hyviä ulkomailta. Aina on Looptroop ollu ihan törkeen kova ja jotain tämmösiä suomiräp-kokoelmia, sieltä yleensä niitä diipimpiä biisejä. Mä en oo koskaan ollu räpin hirvee suurkuluttaja, oon vaan ottanu niitä harvoja helmiä sieltä. Ite tykkään olla vaikuttamassa monessa ympäristössä ja sitä huomas vaan, että biisit missä on asiaa – siinä on semmosta oikeeta meininkiä. Kerrotaan asiat puhtaasti niinku on. Se iski. Se oli 2002-2003.
Enemmän siis kiinnostaa se sanoma siellä sanotuksissa?
Joo. Oon sanottanu kaikenlaista musiikkia ja sanoma on se juttu. Kerrotaan elävästä elämästä. Ollaan mestoilla ja välitetään asioista. Se on mulle se juttu siinä. Että pyritään johonki sillä.
Sanoit, että oot sanottanu muutakin musiikkia – ootko tehny muutaki ku räppiä?
Electroo ja metallibändeille sanotuksia. Ja konemusan kanssa oon viettäny tosi paljon aikaa. Alunperin minulla oli eri projektilla semmosta koneräppiä, mut nyt ollaan taas päästy tänne alkuperäseen – juurilla ollaan. Koneräpit on jääny. Tosi synkkää oli se tuotanto koneräppi-aikana, siinä piti saaha sitä huutoo päälle. Ksr0 on se projekti, 2008 tuli semmosta meininkiä. Sitä ennen tein vähä koneräppiin päin olevan, tosi synkän, Juuret EP:n, joskus vuonna 2006. Nyt on päässy vasta ihan vähä aikaa sitten sample-allergiasta pois, nii nyt pääsee tänne originell-meininkeihin mukaan. On tuntunu tosi hyvälle nyt ku on niin nopeesti juurtunu siihen hommaan. Siistin kuulosta meininkiä. Ainahan sitä on kuunnellu, mut jotenki itellä säveltäjänä on ollu se sample-allergia.
Erilaisia projekteja on riittäny. Mikä tämä Moggi on?
Ksr0 on ollu mulla sellanen koneellisempi prokkis, semmosta huutoräppiä. Keissiiri on se mistä on alkanu koko homma, aluks semmosta sanakikkailua niinku varmaan useemmilla ja sitten tuli vähä syvällisemmäks. Se oli semmosta vähä elektroonista, kaikennäköstä biittiä. Se oli semmonen kokeiluvaihe, alkutöyssy, mut se on jo kuollu projekti. Ksr0 en tiiä jatkanko.. Näillä ne juuret on luotu -juuret ja juuret, osta se! – Moggi on se pääprokkis. Todennäkösesti siitä se identiteetti muovautuu, ei oo enää sellasta prokkis-asteella olevaa juttua, vaan sitte tulee se oma juttu.. Se kasvaa siinä matkan aikana. Se on matkailumusaa, soita sitä autossa!
Sinulla on tekeillä tämä Juuret-levy, jonka tuottaa The Boomjacks – minkälainen levy on tulossa?
Se oo elävästä elämästä, koitetaan päästä hyviin sfääreihin. Kerrotaan ihan kaikesta mahollisesta meiningistä, esoteeriasta ja muista polttelevista aiheista mitä on ollu. Se on positiivinen levy, ei oo enää semmonen synkkis-vaihe. Biitit on ollu sen verran hyviä, että on siitä sample-allergiasta päässy kerralla. Diggailen räppäillä semmosiin biitteihin, koska flow tulee silleen, että kirjottelen riimit ihan itsenäisesti ja sitten vasta kokeilen niitä taustojen päälle. Ja aina on natsannu. On kyllä Villen kanssa hyvä, että se tekee selkeetä linjaa ja pysyy minun tahissa. Joskus tulee kirjotettua useempiki biisi kerralla ja tuntuu, että pakko päästä nauhottamaan.
Mulle biisin kirjottaminen on matka. Saunan lattialla kirjottelen ne: Mennään siihen makaamaan, otetaan kynä käteen ja katotaan mitä tulee. Ei oo koskaan semmosta kiinteetä konkreettista aihetta mistä lähtee kirjottamaan, vaan se on aina matka mitä lähtee kirjottamaan. Jos tätä albumia pitäis jotenki kuvailla, nii se tulee olemaan iso matka, erinäisiä etappeja mielen omasta matkasta, mitä on millonki ajatellu. Mä yritän tehä siitä mahollisimman iättömän, laitan sinne mahollisimman vähä konkretiaa. Se on matka ja sitä voi kuunnella missä tahansa yhteydessä, se ei oo liian synkkä eikä liian ilonen, se on sitä tajunnanvirtaa periaatteessa. Se on aitoa itseä. Kirjottelen mitä mieleen juolahtaa ja sommittelen sen sinne. Elämää vertauskuvallisesti katsoen.
Aiemmin oot tuottanu aika paljon itse. Miten päädyit Juureen hakemaan biitit muualta?
Nyt se on niin, että haluan sen tuottajan muualta, koska se vaan on niin originell. Laitteistot kusi silleen, että ei minulla oo nyt mitää millä väsätä biittejä. Päädyin siihen, että nyt kokeillaan tämmöstä – toinen tuottaa – ja se alko tuntumaan siistiltä, että on tuottaja ja räppäri niinku klassisesti yleisesti onki. No perhana, mulla on hyvä tuottaja! Ei kai siinä sen suurempia.
Muidenkin paikallisten kanssa on ilmeisesti ollut yhteistyö-juttuja…?
Joo sattumalta tulee aina vastaan näitä tyyppejä ja aina ku natsaa vaan ja tietää, että on meininkiä tekeillä, nii kyllä sitten mukaan siihen vaan. Meikä on semmonen tosi ihmislähtöinen. Vitja. Jos on tyyppi joka pystyy toteuttamaan meininkiä, nii pitää olla mukana. Se pitää olla oikee se meininki, mulla on hirmu tarkkaa se. Monet tuottajat oon joutunu kokeilemaan ja monesti oon iteki kussu niitä asioita. Kuhan se meininki tulee helposti, just se oikee, että huomaa siinä heti kättelyssä sen. Se on tärkee se semmonen Haloo-hetki siinä.
Friistailaat myös, miten helposti riimit irtoavat?
Se vaihtelee tunnetusti päivän mukaan, että minkälaista settiä on luvassa. Mutta kyllähän siihen on tietty varmuus kehittyny. Minähän opin sen aika yheltä seisaukselta, uskalsin vaan avata suuni ja päästää sen virran ulos mikä siellä on. Sitä on vaikee selittää mitä sen flow-tilanteen aikana tapahtuu, aivot menee nopeesti. Suu pysyy mukana jos pysyy. Välillä menee sanat sekasin, mutta kun päivän tapahtumia ja jotain suurempia ajatuksia osaa hyvin jäsentää päässä nii kyllä ne aika usein saa sieltä ulos riimin muodossa. On seki niin tajunnanvirta-hommia se. Ne on päällimmäiset ja syvällisemmät ajatukset siinä. Koko räppi on terapiaa, hyvää sellasta.
Sinulla on päälläoleva paita nyt maalissa, onko tullu graffitihommissa oltua?
On sitä joskus tullu aikanaan tehtyä, enemmän bommausjuttua. Mutta nyt on jääny pois, ettei oo enää vaan lähteny. En koe enää tarvetta. Seki oli, että ku sitä harrasti, nii enemmän semmosia iskulauseiden tyylisiä juttuja. Ei missään nimessä mitenkään taiteen kannalta vaan se sanomapuoli. Tussin kyllä ostin vasta, mut en oo vielä päässy valjastamaan sitä mihinkään. Varmuuden vuoksi.
Mitä muuta on tulevaisuuden suunnitelmissa?
Hyviä oloja kaikille. Harmoniaa ja rauhaa ja rakkautta kaikille. Sitä pyrin luomaan aina, joko konkretian tai esoteerisella tasolla. Kummallakin tavalla, niinku biisissä sanottiin ”huidon kaukaa poikki nihkeyden kaulaa”. Ihmisen pitää pysyä avoimena ja hyvillä meiningeilla ja sitä meikä meinas tehä tulevaisuudessa. Kasvattaa kulttuuria, että olis enemmän tapahtumia ja hyviä fiiliksiä, mitkä sitte auttaa vaikeina aikoina. Henkilökohtanen kehittyminen esoteerisissa teemoissa ja muissakin aloissa, sekä musiikissa. Mieluisaa tekemistä mitä vaan on, missä pystyy olemaan avuks ja palvelemaan jotenki. En tiiä .Se on semmosta. Se on matka. Kuten sanottu, kokoajan sitä on matkalla. Muutos on ainut varma juttu. Siellä on niitä perus ohjenuoria, mulle ne on rakkaus ja rauha. Ei sitä sen kummempia tarvii. Muistaa vaan ettei oo vahingoks kellekään eikä itselleen, tutkii kokoajan sitä mitä on. Tutkimusmatkalla ollaan. Parannellaan karmoja jos tarvii parannella. Loputon tiedonjano.
Viimeiset sanat:
Rauhaa ja rakkautta. Kuunnelkaa mun levyä autossa. Ja Juha Huttuselle terveisiä!
Tarkastele linkit alta ja tutustu Moggiin ja hänen musiikkiinsa tarkemmin:
Moggin profiilisivu
Kuuntele Soundcloudissa
Tykkää facebookissa
Sorry, the comment form is closed at this time.